Back to päiväkoti

Vietettiinpä sitten viimeviikonloppu yhdessä kaikkien vaihtareiden kanssa piiristä 4160. Näin summanmutikassa veikkaisin meitä olleen noin 60 hlö ympäri maailmaa. Tapaaminen järjestettiin Salamancassa, 40km täältä Celayasta. Odotin viikonloppuu innolla, koska mitä olin muilta vaihtareilta kuullut, niin nää viikonloput on kuulemma ollu vaihtarivuoden parasta antia. Esimerkiks yks meksikon piireistä oli vienyt koko lössin Acapulcon rannikko paratiisiin. Noh Salamanca oli toista maata. Ruma ja likanen pikkukaupunki. Haju oli järkyttävä paikallisen öljynjalostus tsysteemiensä takia. Vielä päälle paahatava aurinko ilman tuulenvirettäkään, nii vakava hapenpuute oli taattu!

Kun oltiin kirjauduttu hotelliin, ja todettu, että yhteen kahden hengen huoneeseen oli tungettu aina neljä ihmistä, meijät ohjattiin viereiseen rakennukseen tervettulo tiedotukseen. Muutaman tuntia Rotaryt paasas samoja sääntöjä mitä ollaan kuultu viimesen vuoden aikana moneen otteeseen. Turhautuminen näky kaikissa nuorissa, ja jokapuolelta alkoki kuulua supatusta eri kielillä. Myöhemmin huomas, ettei tuttavuutta ollukkaa helppo solmia, koska kaikki samaa kieltä puhuvat alko liittäytyä omiin porukoihinsa. Mulla meni totaalisesti hermot, mutta huomasin sitten että itekin höpötin suurimmaks osaks suomee, kun kerran pitkästäaikaa oli siihen mahollisuus.

Pitkä päivä alko painaan päälle jo ysin aikaan illalla. Rotaryt oli kumminkin keksiny meijän päänmenoks vaikka mitä. Ruokailun ja ohjelman jälkeen valot sammu ja sai tanssia...no menihän se vähän aikaa kunnes rupes väsyttään ihan hillittömästi. Mutta eipähän meitä päästetty nukkumaan. Portit oli suljettu juhlatilasta, eikä kukaan saanu poistuu ennen kahtatoista. Porukka nukku nojaten pöytään! sit ku vihdoin ovet avattiin niin kukaan ei saanu tyyliin kävellä 50 metriä hotellin ovelle ilman henkilökohtasta saattajaa.

Seuraavana aamuna jokaisen piti pukee päälleen samanlaiset taivaansiniset Rotary-pikeepaidat, omalla nimellä varustettuna. Sittenpä mentiin saliin ja leikittiin laululeikkejä. Pahemmaks sen teki että olin kipee. Mahaa väänsi ja tuntu et kuume ois nousussa. Jäinki sitten hotelliin nukkuun kun muu porukka lähti kattoon koirashowta, jossa elukat juoksee helteessä tekemässä temppuja naurettavat vaatteet päällä...eli tuskin jäin mistään paitsi. Sitäpaitsi Hehkutuksen aihe viikonloppuna oli Rotareiden hyväntekeväisyys, ja ihmettelinkin, miksi maksaa 60 lippua eläinrääkkäyksen tukemiseen. Puistattaa!
Nukuin autuaana koko sen ajan kun muut oli poissa. Heräsin kuuden ja puolentunnin kuluttua kun mun chairwoman koputtaa oveen ja tuo mulle safkaa. Silloin olin jo heti skarpimpi.
Illalla laittauduttiinki likkojen kaa oikeen nätiks ja mentiin korkkarit kopisten meille järjestettyihin "tanssiaisiin". Ruoka ja seura oli hyvää, ja illasta jäikin ihan mukava maku.

Seuraavana aamuna käytiin tutustumassa paikalliseen vanhustenhoitoon, joka rahotetaan hyväntekeväisyydellä. Mekin osallistuttiin siihen tuomalla myyntiin tuliaisia omista kotimaistamme, ja keskustelemalla iäkkäiden ihmisten kanssa. Tosin mun kohalla siihen tarvittiin tulkki!

Nyt on pari flunssasta ja köhimisen täyteistä päivää takana, mutta mieli kirkastu heti, kun kuulin loppuviikon suunnitelmista. Huomenna lähtö Mexico cityyn ja sieltä illalla Metepeciin Hannan luo! Jotain tosi mahtavaa tiedossa, mutta siitä ensviikolla! ;)