perjantai 30. heinäkuuta 2010

We're not in Epilä anymore!

Ei olla, ei. Kävin tossa alkuviikosta Host äidin mukana töissä. Sain vihdoin tulkin ansiosta selville, että sen toimenkuvaan kuuluu myydä tontteja hulppeelta omakotitaloalueelta, näin suomalaisen näkökulmasta pilkkahintaan. Talot oli ihan uskomattomia O.C. palatseja, ja hintaa yhellekkin yli 500 neliön vaatimattomalle jenkkitalolle tuli euroissa vaan 60 000!! Koko päivän pähkäilin että voiko olla niin halpa? Oli se. Kysyin sitten, mitä maksais yhteensä n. 1000 neliön tontilla, ja yhteishinta ois jotain 200 000 alapuolella. Älkää naurako jos osottautuuki et puhun ihan paskaa! :D Mutta näillänäkymin halvalla Meksikoon!
Kaikki muukin on täällä paljon halvempaa. Hannan perhe oli käymässä kakkosasunnollaan Queretarossa, joka on puolentunnin ajomatkan päässä Celayasta. Käytiin sitten yhteisvoimin syömässä hyvin, ja vähän kierteleen kauppoja. Varattii myös aika kynsihoitoo. Hannan omiin kynsiin laitettiin manikyyri, ja kun hoitajalle annettiin vapaat kädet koristelussa, niin eiköhän se laittanu kalleimmat maholliset hilekillutintarrat mitkä löyty. No eipä maksanu kumminkaan kun 100 pesoo eli n. 6 euroo. Ite otin taas nysäkynsien pidennukset, jokka makso 15 euroo, kun suomessa vastaava on yheksänkymppiä. Kesti taas muutama päivä että pystyin toimiin taas melkein normaalisti. Naapurit sai olla aina avussa, kun tyhmä valkonen kuuromykkä tyttö ei saa avainta irti lukosta kynsiensä takia.

Kuvan merkki muutes meinaa ettei tähän saa pysäköidä. Ja vaikka täällä kovin halpaa oiskin asua, voitte olla varmoja etten parkkeeraa tänne pysyvästi. Toistaseks kaikki hyvin, mutta matkalukku on tossa varmuudenvuoks kokoajan esillä muistuttamassa, että aina pääsee kotiin jos on tarvis.<3

lauantai 24. heinäkuuta 2010

Absorber esparrago!

Aikamoinen kulttuurishokki mitä ruokaan tulee. Oon oikeestaan vähän pettyny täkäläiseen ruokaan, koska kaikki tuntuu olevan sitä samaa mautonta papumuhennosta jokapaikassa. Lihaa on kyllä mistä valita. Esimerkiks yks paikallinen Taco-ravintola tarjoo muunmuassa mahalaukkua ja päätä. Uhrin lajiketta en haluu ees tietää! Toissa-aamuna perheen kodinhoitaja Mika (kyllä, hän on naishenkilö) toi aamiaiseks mulle jotain leivän näköstä, missä oli päällä kebabbia chilikastikkeella. Se maistu vähän kumman vetiselle.Chiliä oli kyl käytetty runsaasti, mikä passaa hyvin tällaselle turtuneelle tupakoitsijan kielelle. Kysyinki sit et mitä se on? Vastauksena tuli, että maissileipää sian nahalla. Hmm...Puolet olin kerenny jo syömään, ja ruokahalu tyssäs heti! pistin si loput jääkaappiin ja hymyilin kauniisti. Onneks perhe osas heittää huulta asiasta, ja nauro et meillä suomessa ei taida tämmöstä safkaa olla. :D
Täällä tosian löytyy joka kadunkulmasta taco-kioskeja. kaikki on jotenkin erilaisia ja erinimisiä, mut kuulostaa mun korvaan melki samalta. Kovasti noi yrittää opettaa mulle niitten merkitystä, ja kaikkee pitäis maistaa. Välillä näky on kyl nii kyseenalanen, ettei siitä selvii ilman vaikeeta ripulia. Onneks on maitohappobakteerit, ja maha terästä kovan kahvinjuonnin jäljiltä...noo se nähään si :D

Nii ja mikä oli otsikon merkitys? - Ime parsaa ;)

torstai 22. heinäkuuta 2010

Tästä se lähtee

Sunnuntai 18.7. herätys neljältä aamulla, enkä saanu nukutuks juuri ollenkaa kauheen jännityksen ja ja itkemisen takia. Edellinen päivä meni tarjoillessa kahvia tärisevin käsin sukulaisille ja kavereille. Oli uutta ja haikeeta nähä ne kaikki tärkeet ihmiset istumassa olkkarin sohvalla juttelemassa kaikesta nosmaalista, ja tietää ettei nää niitä vuoteen.

Reissu kotiovelta hotellille kesti n. 24 tuntia, johon mahtu paljo odottelua! Lennettiin Hesasta Frankfurttiin 2 ja puol tuntii ja, alko jo siinä vaiheessa vituttaan kaikki muut yli-innokkaat vaihtarit, jokka oli lukenu keväällä abi-espanjaa silmät kierossa. Ei tunnettu Hannan kaa oikeen yhteenkuuluvuutta siihen porukkaan, koska koti-ikävä oli kauhee jo siinä vaiheessa.
Seuraavalla lennolla meno vaa paheni, ku jokapuolelta kuuli kauheeta kälätystä ku ois halunnu nukkua. Edessä istuvat saksalaiset laitto surutta penkkiä makuuasentoo, nii et piti istuu polvet korvissa puolet siitä helvetillisestä 12 tunnin lennosta. eikä siinä kuulkaas viel kaikki. Vieressä istu joku Meksikolainen tanopää teinityttö, joka alko lakkkaan kynsiään keskenkaike. Koko turistiluokka haisi nii jumalattomasti et ois tehny mieli heittää sen ipadi, jota se töllötti ulos ikkunasta!
Tuli aika voittaja olo, kun huomasin matkaa olevan enään tunnin jäljellä, enkä ollu käyny vessassa sillä lennolla vielä kertaakaa! Olin juonu kaks kuppii kahvia, niinku ei mitää! :DD

Sitten tuli Mexico City. Järkyttävän iso kaupunki koneesta kattellessa. Taloja jokapuolella, nii ettei nähny missä city loppuu. Eikä saasteita. Mitä helv!? Kaupunginosa missä meijän hotelli Holiday inn Zucalo oli - täysin autio yöllä. Joka paikka kiinni, eikä ravintoloita auki missää. Kuljettii siel si viiden tytön voimin illalla, ja yritettiin löytää jotai menoo, turhaan.
Vihdoin si pienen palloilun jälkee löydettiin söpö, pieni keltasilla seinillä ja värikkäillä tauluilla sisustettu baari/ravintola. sulkemisaikaan oli ehkä puolituntia ja baaritiskillä istu yks asiakas puku päällä. Baarimikko laitto meille mm. Lady Gagaa soimaan ja fiilisteltiin sitä (siis minä fiilistelin) samalla kun vedettiin viimesen illan kunniaks ensimmäiset tequilashotit Meksikon tapaan.
Nää likat johon tutustuin noitten kolmen päivän aikana oli mahtavia! Huumorintaju uppos heti yksyhteen, ja tuntu hirveeltä hyvästellä taas ihania ihmisiä.

Celayaan tulin eilen lentäen, ja host äiti ja 19-vuotias veli Kevin oli vastassa. Kevin on vähän hassun olonen hammasraudat omaava tosi-nörtti, joka käy jokapäivä piirrustustunneilla, ja aikoo julkasta jenkeissä oman sarjakuvan :D Mukava kaveri! Heitti heti läppää ku ajettiin autolla kotiin.
Kävi sitten illan aikana ilmi, että perheessä on toinenki veli, Doncan 22 v. Syötiin siinä rauhassa pitsaa ku katoin yhtäkkiä oikeelle ja siinä vieressä seiso sellanen karvanen ja karhunkokonen meksikaani silmät punasena. Säikähdin ihan sikana ja rupesin vaa nauraa :D Se oli kömpiny nukkumasta koska se kerto tekevänsä yötöitä. kysyin siltä, mitä se tekee työksee, ja toine vastaa englanniks ruoka suussa olevansa diileri.....!!??!! 8) Nooooniii ny ollaan Mexicossa!!..."-at the casino" aaaa jaa jaa. en hätääntyny :>
Koko sen illan juttelin poikien kanssa suomesta ja niitten elämästä täällä. Suurimmaks osaks ne kattoo kotona animee ja pelaa CODIA! ;D tuli koti-ikävä, mutta hyvä puoli täs on se et jos en päivisin muuta tekemistä keksi niin vuodenpäästä päihitän Epilänpojat siinä vaikka vasurilla! ;)

Nyt vettä tulee kaatamalla. Istun ulkorapuilla sateensuojassa kaikkien näitten kukkien ja kaktusten seassa, ja mietin, et on tääl kyl aika hienoo!